Koiran kehitys sikiövaiheelta vanhukseksi

Lähde: Saksanpaimenkoira info 1997. R. Walterin lyhennelmä kirjasta: Der unverstande Hund - F Brummner 1982

1. Kehitysvaihe - sikiövaihe

Myös syntymätön pentu emän kohdussa osoittaa määrättyä käyttäytymistä. Se esimerkiksi potkii ja puskee kohdun siinää. Valmistautuu syntymään, kääntyy jne. Sen hermosto on vielä vajaasti kehittynyt.

2. Kehitysvaihe - vastasyntyneen vaihe

Vaiheen kesto on syntymästä n. 14 elinpäivään saakka. Silmät ovat vielä kiinni, maku- ja hajuaistit toimivat jo. Emän nuoleminen laukaisee refleksinomaisesti ulosteen ja virtsan erittymisen. "Kuonolla tonkimisrefleksi", jonka saa laukeamaan esim. kun painaa kämmenellä kuonon päätä (refleksi todennäköisesti palvelee maitolähteen löytymistä) Maidon poljenta, etujaloilla polkeminen nopeuttaa maidon eritystä. Korvat ovat vielä kiinni, siitä huolimatta vinkuminen, sosiaalisena toimintona, mikä herättää emän huoltotoiminnan kylmän, nälän tai muun syyn sattuessa. Jos pentu siirretään emän luolta heiluttaa se lisäksi päätään edestakaisin ja ryömii ympyrää (etsintäliikkeet). Aivojen kuiva-aine - 10% aivojen koko painosta. Isojen aivojen hidasta kasvua.

3. Kehitysvaihe - ylimenovaihe

Kesto 14-21 elinpäivään. Silmät avautuneet, heikko näkökyky. Ehdolliset reaktiot mahdollisia, mutta eivät vielä vakaita. Pentu voi reagoida meluun vetäytymällä kokoon. Aivokuoren nopea kehittyminen. Aivojen kuiva-aineen osuus 12% aivoista. Vastasyntyneen refleksien esiintyminen vähenee. Aivojen sähkötoiminnassa ei vielä valveillaolon ja unitilan välillä eroja.

4. Kehitysvaihe - ensimmäinen sosiaalistumisvaihe

Alkaa 3-6 viikon iässä (rotujen välisiä eroja) Vastaa pikkulapsen ryömimisvaihetta. Emon ajoittain yksin jättämät pennut kiinnostuvat sisaruksistaan mistä johtuu leimautumisen laajentuminen emästä nyt myös sisaruksiin (seksuaalinen leimautuminen; herkkä leimautumisen vaihe. Pennut reagoivat herkästi emotionaalisiin reaktioihin ja kykenevät oppimaan. Virheellinen tai puutteellinen leimautuminen ja tässä tai 5. vaiheessa sattuneet järkyttävät kokemukset voivat aiheuttaa syvällisiä seurauksia myöhemmällä iällä koiran perusasenteessa ympäristöönsä. Korvat avautuvat. Kaikki aistit eivät kuitenkaan ole vielä täysin toimintakykyisiä. Ensimmäisten maitohampaiden puhkeaminen, voimakkaasti kehittyneiden pentujen "imemisrefleksi" häviää 3-4 viikon iässä. "Visualinen Syvyysreaktio" (kuiluun katsomisen karttaminen). 4-5 viikkoisina pennut ryömivät hoitajan ja vieraan luo. 8. elinviikosta alkaen lisääntyy taipumus ennen kaikkea vieraaseen nähden. Ensimmäiset tilanhahmotusyritykset määrätietoisesti liikkuen. Ensimmäiset aikuiselle koiralle tyypilliset käytöstavat ilmenevät. Etu- ja takajalat kantavat, kävely-yrityksiä. Itsenäinen virtsaaminen ja ulostus, pentu ei siis tarvitse enää emon nuolemisen aiheuttamaa refleksiä. EEG:ssä havaittavissa ensimmäistä kertaa selvät erot valve- ja unitilan välillä aivoissa. Aivojen nopeaa kasvua n. 42. elinpäivään saakka, minkä jälkeen vain sysäyksittäin tapahtuvaa jatkokehitystä. Kuiva-aine 20%. EEG 49-56 elinpäivinä kuin täysikasvuisella koiralla.

5. Kehitysvaihe - varsinainen sosiaalistumisisvaihe

Kesto n. 10 viikon ikään asti. Vakaiden ehdollisten reaktioiden muovautuminen (tapareaktioiden kehittyminen, sopeutumiskäyttäytyminen) Pentuleiristä siirtyminen ulostettaessa ja virtsatessa. Toiminta suuntautuu yleensä paikoille, joissa on vanhoja hajujälkiä aikaisemmilta tarpeilla oloista. Jotta pentu oppisi tekemään tarpeensa haluttaessa sanomalehdelle, tulisi pentuleiri ympäröidä sanomalehtipaperilla. Huonesiisteyden oppimisen alku. Merkkiä - vinkumista, raapimista, haukkumista - voi tosin vaatia vasta huomattavasti myöhemmin tarpeilleen haluavalta pennulta. Alkaa vieroitusikä emän maidosta. (emä oksentaa pennuilleen ruokakupistaan nauttimansa ruoan). Pennut jätetään nyt yhä useammin ja yhä pitempään yksin. Ympäristön systemaattista tutkimista, "utelias käyttäytyminen". Nyt on myös tilaisuus keskinäisiin sosiaalisiin kontakteihin, kuten pako- ja hyökkäysleikkeihin. Saaliin nylkeminen ja vastaava on nyt erittäin tärkeätä. On ensimmäisten puoli tosien taisteluiden aika, kasvatukseen ja henkilökohtaisen arvojärjestyksen selvittämiseen. Itsevarmuus muodostuu (tai se muodostuminen estyy). Oman sosiaalisen aseman tiedostaminen muihin elollisiin olentoihin kuten eri ihmisiin nähden. Keskivertoa enemmän pureskelevia pentuja olisi tässä vaiheessa jarrutettava pitämällä niitä hetken huulesta kiinni niiden yrittäessä napata kädestä. Paras aika pennun erottamiseen emästä ja sisaruksista on sosiaalistumisvaiheen lopussa. Koirilla, jotka on erotettu jo neliviikkoisina pentueesta esiintyy myöhemmin sosiaalisia ja seksuaalisia vaikeuksia toisten koirien kanssa ja ne kehittyvät varsinkin liiasta hellittelystä johtuen liian riippuvaisiksi talonväestä.

6. Kehitysvaihe - ensimmäinen nuoruusvaihe

Kesto 9-13 elinviikosta 4. kuukauden ikään asti. Vastaa niin sanoen esikouluikäisen lapsen kehitysvaihetta. 16. elinviikkoon mennessä saavutetut kokemukset ovat merkityksellisiä myöhäisemmälle kehitykselle. Arvojärjestyksen vakiintuminen. Koiran "luonne" on vielä hyvin elastinen, siis muovailtava (käyttäytymistavat vakiintuvat myöhemmin). Koko tuleva oppiminen rakentuu tähän mennessä muodostuneelle perustalle. Johdonmukainen kasvatus (varsinainen koulutus) huonesiisteyteen, tottelevaisuusharjoituksiin, kaulapantaan ja taluttimeen, määrättyyn makuupaikkaan, ja päiväjärjestykseen, lyhytaikaiseen yksinoloon jne. on aloitettava kuudennen kehitysvaiheen aikana. Aloittaessa myöhäisempänä ajanjaksona on kaikki paljon vaivaloisempaa! Ikävät perinnölliset taipumukset (vihaisuus, liika pelokkuus jne.) on suotuisimmin korjattavissa kuudennen ja kahdennentoista elinviikon aikana. Yleinen mielipide, ettei vielä nuorta koira voi kouluttaa siihen tai siihen tehtävään on aivan väärin. "Pikkupoika" oppii leikistä ison pojan kanssa huonot tavat. Nuoren koiran kanssa on tärkeätä leikkiä paljon. Tässä iässä on tärkeätä opettaa koiralle leikin varjolla valmiuksia, jotka se sitten 5. ja 6. kehitysvaiheen aikana jo hallitsee ja voi tositilanteessa käyttää hyödykseen. (mutta varsinainen koulutus aloitetaan vasta 12-14 kuukauden iässä kun koira on saavuttanut "sen edellyttämän kypsyyden").

7. Kehitysvaihe - toinen nuoruusvaihe - "esipuberteetti"

Kesto n. neljännestä kuudenteen elinkuukauteen. Kehitysvaihe vastaa niin sanotusti peruskouluikäisen lapsen kehitysvaihetta. Nuoret koirat ovat nyt helposti kasvatettavia ja valmiita tottelemaan; esimerkiksi edellisessä vaiheessa ilmennyt häiritsevä agressiivisuus näyttää nyt hävinneen (mutta ilmenee myöhemmin uudelleen).

8. Kehitysvaihe - puberteetti - "murrosikä"

Kesto 6-8 viikkoa. Keskushermoston lopullinen kehittyminen (riippuvainen rodusta). Käyttäytymismuutokset ovat usein riippuvaisia eri hormonitoimintojen alkamisesta. Vartiointi- ja suojeluviettien kypsyminen (seksuaalivietin ja reviirin puolustamisen seurauksena): vierasta pidetään vihamielisenä tunkeilijana. Mahdollisen kuudennessa vaiheessa esiintyneen vihaisuuden uudelleenesiintyminen "yltiöpäinen käyttäytyminen", kieltäytyminen tottelemasta isäntää, uhmaaminen, johon usein kuuluu arka käytös; usein tasapainoton "oikukas" olemus, joka seuraavassa vaiheessa taas häviää.

9. Kehitysvaihe - täysikasvuisuus ja sukukypsyys

Tässä vaiheessa ilmenee, etteivät aikaisemmin investoidut leikin varjolla tapahtuneet koulutusharjoitukset olleet turhia. Kahdeksannen kehitysvaiheen lopulla pitäisi nuoren koiran kerran kokea tositarkoituksella, että sen ohjaaja voimakkaampi ja että on mahdotonta välttää ohjaajan tahdon toteutuminen. On väärin olettaa, että koira sukukypsyyden saavutettuaan olisi jo täysin kehittynyt. Aikuisuusvaiheen voisi vielä jakaa useampaan kehitysjaksoon. Useat käyttäytymistavat kypsyvät vasta ensimmäisenä ja toisena ja usein vasta kolmantena elinvuotena kokonaan (esim. vartioimiskäyttäytyminen ja saalistuskäyttäytyminen).

10. Kehitysvaihe - vanhuuden alku

Tämän loppuvaiheen alku vaihtelee rodusta ja elintavoista riippuen. Seurakumppani on väsyneempi kuin ennen, ei enää yhtä vilkas, vähemmän leikkisä ja sillä on heikompi aloitekyky kuin ennen. Sen aistit tylsistyvät. Useasta koirasta tulee omapäinen ja syrjään vetäytyvä. Väistyy nuorempien tieltä. Aikaisemmin niin virheettömästi noudatetut käskyt jäävät usein näennäisesti huomiotta. Nyt koira ei ehkä ole enää täysin "sisäsiisti", tapahtuu "vahinkoja". Ruokinnassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat ongelmia ja koira rupeaa reagoimaan säässä tapahtuviin muutoksiin. Tarkkaillessamme elämän kaarta on meidän huomioitava kehityksen rinnalla aina taantuminen, rappio ja ero.

SV-Zeitung 4/85, lyhennelmä; käännös Tom Kankkonen.

Luonti päivä: 19/12/2004 @ 16:35
Viimeisin päivitys: 02/01/2005 @ 14:32
Luokka: 2. Artikkelit
Sivu luettu 5225 Kertaa

 Print preview      Tulosta sivu